Psykoanalyysi - essee
Psykoanalyysi on teoria joka kertoo ihmisen mielen rakentumisesta,
toiminnasta ja erilaisista häiriöistä. Tämän teorian on kehittänyt Sigmund Freud
1900-luvun alussa. Psykoanalyysi tarkastelee erityisesti tiedostamatonta
psyykkistä prosessia. Siinä pidetään lapsuuden ajan vuorovaikutusta ja koettuja
kokemuksia hyvin tärkeinä asioina.Sana “psykoanalyysi” on tunnetaan myös
viittauksena psykoanalyyttiseen psykoterapiaan.Psykoanalyysi on
persoonallisuuden dynaaminen näkemys.Samaan aikaan kun psykoanalyysi
syntyi, behaviorismi oli vallitsevin psykologian suunta. Behaviorismi oli
psykoanalyysin vastakohta.
 |
| Sigmund Freud |
Psykoanalyyttinen psykoterapia on pitkä ja tiivis ahdistusta ja estoja helpottava
terapiamuoto. Sen pituutta ei voida määritellä kovinkaan hyvin, mutta se voi
olla monia vuosia kestävä prosessi. Tästä terapiamuodosta hyötyvät nuoret
lapset ja aikuiset ihmiset. Psykoanalyysissa pyritään luomaan mahdollisimman
hyvä ja turvallinen tila puhua kokemuksistaan ja elämästään vapaasti.
Asiakkaan kertoessa havainnoistaan, on analyytikon kuunneltava tarkasti ja
objektiivisesti. Analyytikko esittää omia huomioitaan ja tulkintojaan
joiden avulla yritetään saada kokonaiskuva ihmisen mielen liikkeistä.
Tähän hoitoon voi hakea erilaisista syistä, sairauden ei tarvitse
olla vakavaa luokkaa. Psykoanalyysi on sopiva hoitomuoto masennukseen,
ahdistukseen ja itsetuntoon liittyviä ongelmia ja huolia.
Psykoterapiaan hakeudutaan jos hyvän ja nautinnollisen elämän
eteen tulee jokin persoonallisuuteen tai omaan luonteeseen liittyvä ongelma.
Jos hyvän elämän tielle tulevat persoonallisuus tai oma luonne, niin on se hyvä
syy hakeutua psykoanalyyttiseen psykoterapiaan.Terapioissa ei yleensä sukelleta
niin syvälle persoonallisuuden rakenteisiin tai piilotajuisiin kerrostumiin kuin
psykoanalyysissa.
Sigmund Freudin psykoanalyysi teoria alkoi kehittyä hänen kuullessa Josef
Breuer:ilta eräästä asiakkaasta. Freud sai kuulla miten Josef oli
auttanut hysteeristä naista traumojen käsittelemisessä. Hän oli todennut että
traumoista puhuminen toisen ihmisen kanssa oli helpottanut oireita
huomattavasti. Freud sovelsi tätä Josefin hoitotyötä omassa teoriassaan :
Persoonallisuus teoriassa.Psykoanalyysi ei syntynyt valmiiksi, vaan hän kehitti
sitä jatkuvasti eteenpäin kunnes hän kuoli vuonna 1939. Hänen kuolemansa
jälkeen muut psykologit ja hänen tyttärensä Anna Freud jatkoivat psykoanalyysin
kehittelyä eri suuntiin.
Psykoanalyysissa Freud jakoi ihmisen mielen kolmeen osaan :
tietoiseen, esitietoiseen ja tiedostomattomaan. Noista kolmesta osasta
tiedostomaton oli tärkein. Tiedostamattoman vastakohta oli tietoinen osa
mielestä. Kaikilla mielen kolmella osalla on oma nimensä :ID, EGO, SUPEREGO.
Viettipohja(ID)
toimii täysin tiedostomattomalla alueella.
Tämä on ainoa osa psyykkeestä, joka on jo vastasyntyneellä lapsella.
Muut psyykkeen osat eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi vastasyntyneellä.
Viettipohja toimii kokonaan mielihyväperiaatteella. Kun lapsi toimii
mieliperiaatteen mukaisesti niin se tekee vain asioita, joista saa mielihyvää.
Minä(EGO)
on sovittelija viettipohjan ja yliminän välissä. Lapsen ensimmäiset
ajatukset alkavat muodostua, kun lapsi jossain vaiheessa tajuaa olevansa
erillinen olento äidistä, silloin mahdollistuu minän kehitys. “Minä” yrittää etsiä
ongelmille realistista/tasapainoista realistista ratkaisua tai kompromissia.
Siinä pyritään pitämään yllä käsitystä itsestä (ideal-ego). Minään liittyy ajattelu,
oppiminen, muisti ja kaikki tällä hetkellä olevat tietoiset asiat.
Yliminä(SUPEREGO)
toimii mielen jokaisella (3) tasolla. Tämä alkaa kehittyä lapsella,
kun se hyväksyy ympäristön erilaisia rajoitteita ja sosiaalisia sääntöjä
(eli normeja). Yliminä sisältää myös käsityksen siitä, mikä on väärää ja mikä on
oikein. Lapsi ei siis tee pelkästään asioita mitkä tuottavat mielihyvää.
Sen kehittymiseen vaikuttaa hyvin paljon ympäristö missä lapsi elää.
Jos lapsella on hyvin ankara yliminä, niin lapsen luonne on hiljainen ja vetäytyvä.
Suomen tiede piirien korviin Sigmund Freudin nimi saapui jo 1880-luvulla.
Tietoa psykoanalyysista hidasti suomalaisen tiedemaailman ympäristö. Silloin
psykiatrisia sairauksia pidettiin elimillisinä sairauksina. Kun Suomessa
julkaistiin ensimmäinen artikkeli psykoanalyysista niin siihen suhtauduttiin
pidättyvästi ja epäilevästi.Suomalaisista tieteilijöistä Erik Ahlma ja Eino Kaila
käsittelivät ensimmäisenä psykoanalyysia. Ahlma suhtautui myönteisesti
komiikan teorioihin jotka Freud oli kehittänyt, Kaila torjui nämä teoriat.
Hänelle hahmopsykologian, behaviorismin ja tarvedynamiikan käsitteet olivat
keskeisiä, ne erosivat freudin näkökulmasta huomattavasti. Toisen
maailmansodan alkaminen katkaisi suomessa psykoanalyysin kehittymisen,
ja sodan loputtua ei ollut analyytikkoja jotka sitä jatkaisivat.
Lähteet :
.pdf
valaisijana
(3.3 psykoanalyysi eli psykodynaaminen suuntaus)
Kommentit
Lähetä kommentti