Tietoa hapoista ja emäksistä - essee

Tietoa hapoista ja emäksistä.

Turtiainen Mona

1.0 Vahvat- ja heikot hapot

1.1 Vahva happo voi olla myös laimeaa

2.0 Vahvat- ja heikot emäkset

3.0 Neutraalisoitumissa reagoivat happo- ja emäsliuos

4.0 Haposta ja emäksestä saadaan suolan nimi

4.1 Ionien varauksia ei merkitä suolan kaavaan

5.0 Lähteet

1.0 Vahvat- ja heikot hapot.

Happo on kemiassa aine joka vastaanottaa elektroniparin ja luovuttaa vetyioneja. Alunperin sana “happo” kertoi ihmisille että se on ainetta mikä maistuu happamalta. Jo varhain niille tunnistettiin samoja ominaisuuksia, esimerkiksi se että ne syövyttävät useita metalleja.

Vuonna 1663 Robert Boyle (kuuluisa brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko) määritteli hapon aineeksi joka maistuu happamalta ja muuttaa pH paperin värin punaiseksi (toiselta nimeltään lakmus).

Hapot voidaan luokitella kahteen eri ryhmään : Heikkoihin- ja

vahvoihin happoihin.

Esimerkkejä vahvoista hapoista :

• Suolahappo (HCI).
• Vetyjodidi (HI).
• Rikkihappo (H2SO4).
• Vetybromidi (HBr).

Esimerkkejä heikoista hapoista :

• Typpihapoke (HNO2).
• Rikkihapoke (H2SO3).
• Metaanihappo (CH2O2).
• Etikkahappo (CH3COOH).

1.1 Vahva happo voi olla myös laimeaa

Hapon vahvuuteen ei liity mitenkään veden määrä liuoksessa.

Vahvaa- ja heikkoa happo voidaan veden avulla laimentaa eri väkevyyksiksi. Suolahappoliuos on yhtä väkevinä happamampaa kuin etikkahappoliuos. Tämä johtuu siitä että suolahappo on vahvempi happo ja etikkahappo on heikompi happo.

2.0 Vahvat- ja heikot emäkset.

Vahva emäs vastaanottaa mahdollisimman paljon vetyioneita.

Emäksestä käytetään nimeä alkali. Emäs on pH paperilla sinisenä värinä.

Monet emäkset ovat vahvoja ja jopa tappavia myrkkyjä, niillä kaikilla on vahvoja fysiologisia vaikutuksia. Emäkset maistuvat karvalta, karvaan maun voi huomata esimerkiksi kahvissa ja teessä, koska ne ovat emäksisiä molemmat. Kuten hapotkin, niin emäkset voidaan myös luokitella kahteen ryhmään niiden vahvuuden perusteella : Vahvat- ja heikot emäkset. Vahva emäs on aine joka pystyy neutraloimaan hapon täysin tasapainoisessa tilassa. Se vastaanottaa mahdollisimman paljon vetyioneita kuin voi, mutta heikko emäs ei voi vastaanottaa niitä paljoakaan.

Esimerkkejä vahvoista emäksistä :

• Alkalimetallien hydroksidit.
• Natriumhydroksidi (NaOH).
• Kaliumhydroksidi (KOH).
• Litiumhydroksidi (LiOH).

Esimerkkejä heikoista emäksistä :

• Ammoniakki (NH3).
• Aminiitti (Ammoniakin orgaaniset johdannaiset).

3.0 Neutraloitumisessa reagoivat happo- ja emäsliuos

Neutraloitumisreaktiossa happo ja emäs kumoavat toisensa. Tällöin syntyy vettä, kun oksoniumionit ja hydroksidi-ionit yhdistyvät.

Reaktiossa syntyy myös veden lisäksi joitakin ioniyhdisteitä, eli suolaa.

Esimerkki suolahapon ja natriumhydroksidin reaktiota kuvaava yhtälö :

HCl + NaOH → NaCl + H2O

Neutraloitumisen jälkeen liuos on neutraali, eli sen pH-arvo on 7.

Neutralointia voi käyttää hyväksi vaikka muurahaisen puremaan.

4.0 Haposta ja emäksestä saadaan suolan nimi

Suolat (Ioniyhdisteet) jotka neutraloitumisreaktiossa syntyvät voidaan nimetä, kun tiedetään mistä emäksistä ja hapoista ne muodostuvat.

Positiivinen ioni suolassa on peräisin emäksiseltä aineelta. Esimerkiksi natriumhydroksidin (NaOH) reaktiossa muodostuneessa suolassa on Na+. Suolan negatiivinen ioni peräisin hapolta.

Positiivisesta- tai negatiivisesta ionista voi muodostua myös monitatomisesta ionista. Esimerkiksi typpihappo (HNO3) : Suolan moniatominen ioni on nitraatti-ioni (NO-3). Yksi ioni muodostuu kolmesta happiatomista ja yhdestä typpiatomista. Ne liittyvät toisiinta kovalenttisella sidoksella.  Atomiryhmän varaus on -1, joten se ei ole molekyyli vaan ioni. Typpihapoista muodostuneita suoloja kutsutaan nitraateiksi.

4.1 Ionien varauksia ei merkitä suolan kaavaan

Ionit suolassa kumoavat toistensa varaukset. Suolan kaavassa on pitää ottaa huomioon että positiivista sekä negatiivista varausta on yhtä paljon.

Suolan kaavassa sulkuja käytetään vain, kun moniatomisia ioneita on monta. Esimerkikkinä kalsiumnitraatti Ca(NO3)2  jossa indeksi 2 tarkoittaa yhtä kalsiumionia (CA2+) kohti on kaksi nitraatti-ionia (NO-3).

Ca2+ + 2 x NO-3  ---> Ca(NO3)2

5.0 Lähteet

• FYKE kemia 7-9 s.102
• Wikipedia
• Peda.net