Ihmisen sydän - essee
Ihmisen sydän
Turtiainen Mona 2018
Sisällysluettelo :
1.o Tietoa sydämestä.
2.0 Sydänsairaudet ja niiden esiintyminen.
2.1 Synnynnäiset Sydänviat.
3.0 Sydämen rakenne.
3.1 Eteiset ja kammiot.
3.2 Läpät.
3.3 Sydänpussi.
3.4 Sepelvaltimot.
4.0 Pieni- ja iso verenkierto
5.0 Indeksit.
6.0 Lähteet
1.0 Tietoa sydämestä.
Sydän (lat. Cor) on elin mikä pumppaa verta pieneen ja isoon verenkiertoon ympäri kehoa. Kaikilla kehittyneillä lajeilla on tälläinen elin. Nisäkkäillä sydän sijaitsee rintaontelossa keuhkojen välissä.
Ihmisen ja Nisäkkään sydämen sijainti eroaa vain vähän, sillä ihmisen sydän on vähän kalleellaan vasemmalla puolella. Aikuisen ihmisen sydän painaa noin 250-350 grammaa, mutta urheilullisen ihmisen sydän voi painaa sitäkin enemmän. Sydän lyö noin 70 kertaa yhden minuutin aikana. Se kierrättää 24 tuntia verta ruumiissa jopa 80 vuoden ajan.
Ihmisen sydän alkaa lyömään tiheämpään tahtiin ihmisen rasittaessa kehoaan fyysisesti. Sydämen syke hidastuu huomattavasti kun ihminen nukkuu.
2.0 Sydänsairaudet ja niiden esiintyminen.
Sydänsairauksien esiintyvyys nykymaailmassa on vähentynyt edellisten 25 vuoden ajan, mutta silti yli puolet suomalaisista tulevat jossain vaiheessa elämänsä aikana saamaan jonkinlaisen sydänsairauden.
Ylivoimaisesti merkittävin sydänsairaus on nimeltään : Sepelvaltimotauti. Rasitusrintakipu (Lat. Angina pectoris), sydäninfarkti (Lat. Infarctus myocardii acutus) ja useimmat rytmihäiriöt johtuvat juuri Sepelvaltimontaudista. Sen riskitekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi ja diabetes. Noin 9 000 ihmistä kuolee tuohon tautiin vuosittain. Sydänsairauksista kärsivä ihminen saattaa väsyä helposti ja joitain kouristuksia voi esiintyä jaloissa. Yleisin lepoasento on kyykky-
asento.
2.1 Synnynnäiset sydänviat.
Noin joka 140 lapsella on synnynnäinen sydänvika. Osa synnynnäisistä sydänvioista pystytään toteamaan jo ennen lapsen syntymistä ja toiset vasta lapsuus- tai nuoruusiässä. Suuri osa sydänvioista pystytään korjaamaan lääketieteen huomattavan kehityksen seurauksena. Osa sairauksista ovat jopa niin lieviä että hoitoa tai lääkkeitä ei tarvita. Synnynnäisiä sydänvikoja ovat muun muassa: Aortan ahtauma, suurten verisuonten siirtymä, kammioseptumdefekti, fallotin tetralogia, eteisseptumdefekti ja pulmonaalistenoosi. Vikoja on monenlaisia, mutta ne voidaan luokitella kahteen eri ryhmään. Toiset viat johtavat siihen, että liian vähän verta päätyy keuhkoihin ja muualle elimistöön.
Toiset viat taas johtavat siihen että keuhkot saavat liian vähän verta ja elimistöön kiertävässä veressä on liian vähän happea. Syy synnynnäisiin sydänvikoihin on se että lasta odottava äiti saa virustartunnan. Lapsen sydän muodostuu usein siinä vaiheessa (noin 6-12 viikon välisenä aikana), kun raskaudesta ei tiedä. Viruksen takia sydän voi siis muodostua epänormaaliksi. Jos lasta kantava äiti ei hoida omaa diabetes sairauttaan niin riski sydänvioista kasvaa entisestään. Hurirokko-
rokotus estää raskauden aikaisen tartunnan erittäin harvinaiseksi, mutta ei ole poistanut tartunta mahdollisuutta kokonaan.
3.0 Sydämen rakenne.
- Yläonttolaskimo. 2. Alaonttolaskimo.
3. Oikea eteinen. 4. Kolmiliuskaläppä.
5. Oikea kammio. 6. Keuhkovaltimon läppä.
7. Keuhkovaltimo. 8. Vaseinen eteinen.
9. Hiippaläppä. 10. Vasen kammio.
11. Aorttaläppä. 12. Aortta.
Sepelvaltimoiden päähaarat. ↴- Vasen tyvihaara (LM).
2. Vasen eteen laskeva haara (LAD).
3. Vasen kiertävä haara (LCx).
4. Oikea sepelvaltimo (RCA).
3.1 Eteiset ja kammiot
Sydämen eteiset ottavat vastaan sinne tulevan veren ja sitten toimittavat sen eteenpäin pumpattavaksi. Sydämen eteiset ja kammiot voi nähdä ensimmäisestä kuvasta (Eteiset : 3 ja 8. Kammiot : 5 ja 10).
Eteisten (Lat. atrium) seinät ovat ohuita, mutta niissä on aktiivisesti supistuvaa lihaskudosta. Se auttaa kammioiden täyttämisessä ja tehostaa pumppausvoimaa sydämessä. Toisistaan eteiset erottaa väliseinä. Kummassakin eteisessä on umpipussimainen uloke, sitä kutsutaan nimellä : eteiskorvake. Kammiot (Lat. ventriculus) tekevät varinaiset pumppaustyöt sydämessä. Noista kahdesta kammiosta oikean puoleinen kammio on pienempi ja sen seinät ovat ohuemmat. Syy siihen on, että se pumppaa lisää verta keuhkokammioon. Sen normaali paine on korkeintaan noin 30/15 mmHg1. Vasen kammio tarvitsee paksumman seinän ja suuremman koon, koska se pumppaa verta valtimoiden kautta eripuolille elimistöä. Niiden paine on noin 120/80 mmHg. Sydänlihaksen osa “Kammiovälilihas” sijaitsee nimensä mukaisesti molempien kammioiden välissä.
3.2 Läpät.
Veren suuntaa ohjaavat sydämen läpät. Niitä on sydämessä neljä kappaletta ohjaamassa veren oikeasta kulkusuunnasta.
- Kolmiliuska- (Trikuspidaaliläppä).
- Keuhkovaltimo- (Pulmonaaliläppä).
- Hiippa- (Mitraaliläppä).
- Aorttaläppä.
Aortta ja keuhkovaltimoläpässä on kolme lääpäpurjetta, jotka ovat muodoiltaan puolikuun kaltaisia. Eteiset-kammioläpät ovat samanlaiset rakenteeltaan, paitsi että niillä ei ole sama määrä läppäpurjeita. Oikean puolen läpässä on kolme läppäpurjetta ja vasemman puolen läpässä kaksi. Ohuet läppäjäänteet (kordat) estävät läpän liikkumisen sydämen eteisen puolelle. Ne jännittyvät läpän sulkeutumisessa. Läppäjäänteet kiinnittyvät kammion seinämään nystylihasten välityksellä.
3.3 Sydänpussi.
On pussi joka ympäröi sydäntä, se vähentää kitkaa sydämen supistuessa.
Sydänpussi on sidekudoksinen kalvo joka koostuu ulko- ja sisälehdestä.
Noiden lehtien välissä on useasti pieni määrä kudosnestettä joka voitelee niitä. Sairaustiloissa nesteen määrä lehtien välillä voi lisääntyä huomattavasti.
3.4 Sepelvaltimot.
Kulkevat sydämen ulkopinnalla ja vievät verta sydänlihakselle.
ne lähtevät heti aortan tyvestä, sen läpän yläpuolelta.
Vasenta sepelvaltimoa kutsutaan nimellä “leskentekijä”, syy tälle nimitykselle on se että sen ahtautuessa ilman hoitoa ennuste yleensä huono. Vasen sepelvaltimo lähtee lyhyellä yhteisellä haaralla (Vasen tyvihaara, LM5). Vasemman kammion etupintaa pitkin kulkee eteen laskeva haara (LAD6). LAD:n sivuhaaroja jotka suuntaavat vasemman kammion sivuseinään kutsutaan nimellä : diagonaaleiksi. Toinen vasemmasta tyvihaarasta lähtevä suoni on kiertävä haara (LCx7 Tai Cx).
Sen tärkeä sivuhaara LOM tai OM, suonittavat vasemman kammion sivu seinämää. Oikea sepelvaltimo lähtee vastakkaiselta aortan puolelta. Sen sivuhaarat ovat oikean kammion haara ja RAM-haara. Ne molemmat “ruokkivat” oikeaa kammiota. Normaalien sepelvaltimoiden vaihtelevat yksilöllisesti. Tärkeimmät suonet ovat ovat LM ja LAD.
4.0 Iso- ja pieni verenkierto.
Veri virtaa laskimoissa sydäntä kohti. Ylempänä kehosta tulevat laskimot yhtyvät yläonttolaskimoksi3 , joka laskee oikean eteisen yläosaa alaspäin. Kehon alaosista ja sisäelimistä tulevat laskimot (Kaksi kappaletta) laskevat oikean eteisen alaosaa. Oikeasta eteisestä veri sitten kiertää takaisin kammioon, joka pumppaa veren sitten eteenpäin keuhko-
valtimoiden4 kautta keuhkoihin ja sen hiussuoniin (pieni verenkierto).
Iso verenkierto : Hapettunut veri kulkee vasempaan eteiseen ja sieltä vasenmpaan kammioon keuhkolaskimoita myöten. Vasen kammio pumppaa sen jälkeen veren aortan kautta muualle elimistöön.
5.0 Indeksit.
1= Elohopeamillimetriä.
2 = Ensimmäinen kuva, 1.
3 = Ensimmäinen kuva, 7.
4 = Toinen kuva, 1.
5 = Toinen kuva, 2.
6 = Toinen kuva 3.
6.0 Lähteet.
Sobotta, Atlas of human anatomy (kirja).
Sydän ja verenkierto (Kirja).
(Video sydämen anatomiasta ja fysiologiasta)
Kommentit
Lähetä kommentti