Atomien vuorovaikutus ja sidokset - essee

Atomien vuorovaikutus 

1. Energiaminimi 
2. Metallisidos
3. Kolmoissidos
4. Kovalenttinen sidos
5. Kaksoissidos
6. Ionien vuorovaikutus kiteen muodossa.
7. Sidokset toimivat vuorovaikuksen malleina. 
8. Kahden sidostyypin piirteitä (vety- ja happiatomin sidoksessa)
9. Lähteet



 Johdanto. 
Tässä esseessä käydään läpi millaisia sidoksia atomien välillä on.

Sidos atomien välillä on sama asia kuin atomien välinen sähköinen 

vuorovaikutus. Erilaisia sidoksia ovat esimerkiksi kovalenttinen sidos, 

metallisidos, kolmoissidos ja kaksoisidos. Sidokset atomien välillä kuuluvat 

orgaanisen kemian keskeisiimpiin käsitteisiin.

1. Energiaminimi. 

Energiamini tarkoittaa sitä kun atomit,yhdisteet, molekyylit ja ionit pyrkivät 

pääsemään olotilaanjossa energia on niillä mahdollisimman pieni. Kemian 

jaksollisessa järjestelmässä pääryhmien alkuaineiden atomeilla on yleensä 

energiaminimi. Kun pääryhmän alkuaineiden atomeilla on uloimmalla 

elektronikuorella on oktetti, eli 8 elektronia.Vety(H) ja litum(Li) saavuttavat 

olotilan jossa energia on mahdollisimman pieni, kun ainoalla elektronikuorella 

on kaksi elektronia. 

2. Metallisidos. 

Metallisidos kemiallinen sidos joka pitää metalliatomeja kasassa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi selitettynä metallisidos on elektronien ja 

metalli-ionien välistä vuorovaikutusta.Metallin ulkoelektronit pääsevät helposti

muiden metalliatomien  käyttöön, koska ne ovat hyvin heikosti ytimen

vaikutuspiirissä.Elektronien vapaa liikkuminen uloimmalla kuorella selittää 

metallin hyvän sähkön- ja lämmönjohtavuuden.Kun metalliatomit irtoavat, 

niistä muodostuu positiivisesti varautuneita metalli-ioneja. Sidosta ylläpitävät

positiivisesti varautunut metallia-ionija negatiivisesti varautunut elektroni, 

näin metalli pysyy kasassa yhtenä kappaleena. Metallisidos on hyvin luja sidos, 

jonka ansiosta metallilla on hyvin korkeat sulamis- ja kiehumispisteet.

3. Kolmoissidos.

Kolmoissidos muodostuu kolmesta elektroniparista, siihen sitoutuu 

yhteensä kuusi elektronia. Esimerkkinä fosfori atomi, sen uloimmalla 

kuorella on 5 elektronia ja se tarvitsee 3 lisää jotta se saavuttaisi pysyvän 

oktetti rakenteen. Fosforimolekyylissä fosfori atomeilla on yhteisiä 

elektronipareja 3 kappaletta. Fosfori atomien ydinten ja elektronien välinen 

sähköinen vuorovaikutus on kolmoissidos. Rakennekaavassa kolmoissidos 

merkitään kolmella viivalla.  

4. Kovalenttinen sidos. 

Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos missä atomit jakavat elektronit 

keskenään tasaisesti. Siinä molekyylin pitää koossa sähkömagneettinen

vetovoima.  Usein sidos yhdistää vain muutamia atomeja molekyyleiksi. 

Sidos muodostuu epämetallien atomien välille.Vetyatomi saa oktetti rakenteen, 

kun hankkii vielä yhden elektronin.Vetymolekyylissä kahdella vetyatomilla on 

yhteinen elektronipari, ne vetävät molempia ytimiä puoleensa niinkuin

erinimiset magneetitkin.kovalenttinen sidos pystyy muodostumaan eri 

alkuaineiden atomien välille. Kovalenttiset sidokset jaetaan ryhmiin yhteisien 

elektroniparien määrän mukaan (kaksoissidos, kolmoissidos, yksinkertainen 

sidos).

5. Kaksoissidos. 

Kaksoissidos on sidos jossa kaksi atomia jakaa kahden elektroniparin, se on 

kovalenttinen sidos. Esimerkiksi rikkiatomilla on uloimmalla kuorellaan 6 

elektronia, se ei siis ole vielä saavuttanut pysyvää oktetti rakennetta.

Se pystyisi saamaan pysyvän rakenteen jos jakaisi kaksi elektroniparia

(yhteensä 4kpl) toisen rikkiatomin kanssa. Siten molemmat rikkiatomit

saisivat oktetti rakenteen. 

6. Ionien vuorovaikutus kiteen muodossa. 

  

Yhdessä pienessä kiteessä ioneja voi olla monta miljoonaa kappaletta.

Kun ionit ovat vuorovaikutuksessa kiteen muodossa, niin ionit ovat 

säännöllisessä järjestyksessä.Metalliatomin luovuttaessa elektroneja, epämetalli

 vastaanottaa ne. Niin ne molemmat saavat pysyvän rakenteen. Tuosta kemial-

lisesta reaktiosta syntyy vuorovaikutusta positiivisesti- ja negatiivisesti 

varautuneiden ionien välille. Esimerkiksi kaliumkloridi(KCI) koostuu kaliumista 

ja kloridista. Molemmat ionit vetävät toisiaan puoleensa. Jokaisessa kaliumklori-

dikiteessä on yksi kalium ioni ja yksi kloridi ioni. K + CI = KCI. 

7. Sidokset toimivat vuorovaikutuksen malleina. 

Positiivisesti varautuneiden metalliatomien ja negatiivisesti varautuneiden 

epämetalli atomien vuorovaikutusta kuvaa parhaiten ionisidos. Kahden 

epämetalli atomin välistä vuorovaikutusta kuvaa parhaiten kovalenttinen sidos. 

Metallin rakennusosien ja metalliatomien vuorovaikutusta kuvaa parhaiten 

metallisidos. 

8.  Kahden sidostyypin piirteitä

(vety- ja happiatomin sidoksessa) 

Esseen johdannossa kerrottiin minkälaisia sidoksia on olemassa. Luokittelu 

tapahtuu kun mietitään mikä sidos kuvaa parhaiten vuorovaikutusta atomien 

välillä. Sidosten luokittelu joksikin sidokseksi ei kuitenkaan ole helppoa. 

Esimerkiksi kovalenttisella sidoksella voisi olla toisen sidoksen piirteitä, 

minkä vaikeuttaisi luokittelua.Sidokset voidaan luokitella myös vahvaksi ja 

heikoksi sidokseksi.

Heikkoja sidoksia ovat :

• Dispersiovoima
• Dipoli-dipolisidos
• Vetysidos
• Ioni-dipolisidos      

Vahvoja sidoksia ovat :

• Metallisidos
• Ionisidos
• Kovalenttinen sidos.

 9.  Lähteet

• Wikipedia.
• Pedanet
• Fyke 7-9 oppikirja s. 78-80
• Opetus-tv